The Scent of Mint and Roses - life in a garden in the making

"Ajan pysäyttäminen ei ole puutarhan idea, vaan kaiken aikaa eteenpäin virtaavista ja muuttuvista, varsin välähdysmäisistä hetkistä nauttiminen." (Mari Mörö: Melkein kaikki itää - puutarhaa pihan täydeltä)
"Garden is not about pausing time but enjoying the constantly forward flowing transient moments."

Tervetuloa aloittelevan bloggaajan ja kotipuutarhurin maailmaan! Welcome to a beginner blogger and amateur gardener's world!

sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Ruukkupaju - Living willow pillar

Osallistuin viime viikolla Hiidenopiston ruukkupajukurssille, jota piti ihanan innostava Anne Raine Kettulasta. Tarjolla oli Annen tuomia pistokkaita koripajua Salix viminalis, siperianpajua Salix schwerinii ja vakkapajua Salix x mollissima. Kolme tuntia lensi kuin siivillä ja tuotos oli valmis. Taidan vierailla Annen tilalla hakemassa lisää pistokkaita, sillä työ oli todella hauskaa ja lopputuloskin varsin näyttävä.

Last week I took a course on living willow weaving. It was a fun-filled night with an inspiring artisan-entrepreneur instructor Ms. Anne Raine. She brought us rods from three species of willow from her own farm.

 Työ tehtiin 16 pajuparilla käyttäen belgialaista punontaa. Punonnassa on käytetty koripajua.  
The Belgian weave was made with 16 pairs of willow rods. I used Common osier.

 Työ aloitettiin laittamalla kahdeksan paria noin 60 asteen kulmaan nojaamaan vasemmalle. Loput kahdeksan paria asetettiin edellisten väliin nojaamaan oikealle. We started by sticking eight pairs in the pot in approximately 60 degrees angle leaning to the left. The remaining eight pairs were then stuck between these leaning to the right.

Sitten pareilla lähdettiin punomaan salmiakkikuviota. Liitoskohdat kiinnitettiin muovitetulla metallilangalla aluksi, ettei punos purkaudu. Then we started to weave a diamond shape. At the beginning the weave was  fixed with plastic covered garden wire.

Viimeiset liitoskohdat solmittiin pajunvitsalla.
Finally the last weaves were fixed with thin stems of willow.

Valmis, lähes 180 cm korkea ruukkupaju oli hieman haasteellista saada kuljetettua kotiin, mutta onnistuihan se. Nyt kun vielä pakkasyöt piinaavat, ruukkua ei voi jättää ulos, mutta kunhan säät sallivat, vien ruukun ulos puutarhaan. Kun pajut ovat juurtuneet ja lähteneet kasvuun, aion istuttaa työn maahan, jolloin sen talvehtiminenkin on varmempaa. The finished living willow structure was a way taller than me so it was quite a challenge to fit it in the car and carry home. Also, I couldn't leave the pot outside because the nights are still freezing, but I intend to place it in the garden as soon as the weather allows. To ensure its surviving the Finnish winters I am going to plant it in the ground later in the summer.

Tervetuloa, Terhi, uudeksi lukijaksi!

5 kommenttia:

  1. Komea ! Ja todella mielenkiintoista ! Varmaan olikin hankala saada kotiin :)

    VastaaPoista
  2. Pähkäilen jo, mihin kohtaan puutarhaa punoisi pajua suoraan maahan:).

    VastaaPoista
  3. Olen myös haaveillut ruukkupajusta, mutten vielä ole saanut aikaiseksi hankkia materiaaleja ja väkertää sellaista. Ne punotut pajuseinät on myös aika kivoja!

    VastaaPoista