Pitkästä aikaa - Long time no see

Muutama vuosi ehti vierähtää edellisestä blogikirjoituksesta, kun puutarhurin työ vei mukanaan ja toi niin paljon uutta, että oma puutarha jäi kakkoseksi. Jotain uutta sentään on tullut, kun rakensin hyötytarhaan aidan ja pergolan. Ilahduttavia kukkijoita riittää näin loppukesälläkin, vaikka suurin kukkaloisto on ohi.

A few years have gone by since my last blog post. Having obtained my gardener's diploma, I immersed myself in the work and the garden had to take a back seat. There is however something new as I built an ornamental fence around my kitchen garden and made a pergola as the focal point. Even though the best flowering season is over, the garden still offers a plenty of delightful bloomers.

  Pergolassa kasvaa ruusupapu ja laatikoissa veripeippi vihertää vehmaana ja samettikukat tuovat väriä. Runner bean climbs the pergola and shiso still grows lush in the raised bed.

 

 Kaunopunahattu 'Magnus' on upea näky, ja perhoset tykkäävät. Loved by the butterflies, coneflower 'Magnus' is a splendid sight.

 Pallohortensia 'Annabellen' kukat ovat tänä vuonna poikkeuksellisen suuria. Sateet ja lämpö ovat tehneet tehtävänsä. Hydrangea 'Annabelle' blooms this year with extraordinarily big flowers. It has apparently been the perfect combination of rain and warm weather this season.

 Marjantalppiruusu 'Pohjolan Tytär' intoutui kukkimaan loppukesästä. Rhododendron 'Pohjola's Daughter' surprised me with its blooming at the end of summer.

 Puutarhaan on tulossa uutta, mutta siitä lisää myöhemmin...

Something new in the garden to come...

Kevät - Spring

Viikonloppuna taas säät hellivät, ja pääsin jo haravoimaan kuivaa yläpihaa. Siinä työstä nautiskellessani ja lintujen konserttia kuunnellessani ihastelin, mitä kaikkea maasta jo nousee. Silmut alkavat pullistella ja lehtiruusukkeet uskaltautuvat tavoittelemaan valoa. Kevät on täynnä kutkuttavaa lupausta.

After a winter with exceptionally little snow, spring is early and I'm already starting work in the garden. This weekend was full of beautiful sunshine and warm weather, and it inspired me to post these photos. Buds are getting ready to burst open and some perennials are already showing their first leaves. This is the most exciting season of all - it's full of promise.

Maksaruohon ensimmäiset lehtiruusukkeet hehkuvat kirkkaanpunaisina sammalta vasten. Sedum with fire engine red first leaves on a mossy bed.

Mehitähtikaksikko. Houseleek twins.

Parvitulppaaneja rönsytiarellameressä. Tarda tulips in a sea of foam flowers.

Lehtosinilatva heleänvihreänä. Fresh green Jacob's ladder.

Kultahelokin punainen lehtiruusuke. Glaucous evening primrose with red first leaves.

Kellovaiveron herkät kukinnot. Pieris with delicate flower buds.

Marraskuu - November

Nyt kun puutarhakausi alkaa olla lopuillaan ja lumentulo aivan kulman takana, herää into puuhastella kaikenlaista kevättä varten. Viikonloppuna innostuin siirtämään muutaman perennan ja istutin ystäviltä saamiani taimia. Tänäänkin uhmasin viimaa ja tihkua ja kävin kaivamassa maahan aarteeni tellimat, jotka nekin yksi ystävä oli pimeässä tonkaissut kukkapenkistään. Siinä sivussa kun heiluin pistolapion kanssa, huomasin, että kaunokuusama, joka oli jo kaikki lehtensä pudottanut, oli puhkaissut pieniä anilliininpunaisia kukkia versojensa päihin. Taisi siinä muutama ihastuksen hihkaisu päästä ilmoille. Siitä innostuin etsimään kauniita tuokiokuvia muualtakin puutarhasta.

Now that the season is coming to a close, I've been stung by a sudden gardening bee. I planted a few plants I had received from friends' gardens and replanted some old ones. Even today in the cold wind and rain I planted my treasures, two fringe cups, which another friend had dug up in almost complete darkness because daylight is scarce at this time of the year in these latitudes. Nevertheless, my honeysuckle cultivar decided to blossom which prompted me to look for other sights of beauty in the garden.  

Kaunokuusama Lonicera x bella 'Zabelii'.

Metsätammi Quercus robur.

Mustilanhortensia Hydrangea paniculata 'Mustila'.

Kasvihuone valmiina talveen. The glasshouse is ready for winter.

Portin kulmalla vasemmalla keltaisessa syysvärissään keltaheisiangervo Physocarpus opulifolius 'Dart's Gold'. On the left hand side, ninebark in its yellow autumn colour.

Värien ja muotojen leikkiä - Play with colours and shapes

Mieleeni on jäänyt Anitta Valtosen puutarhakurssilla näkemäni kuva pensasistutuksesta, jossa katseen kiinnitti muodoilla ja väreillä leikki eikä niinkään kukinta. Tajusin, miten erilaisista lehtimuodoista ja kasvutavoista voi ammentaa kiehtovan kollaasin. Sellaista lähdin nyt luomaan, kun piti vanha hopeahärkki-ketoneilikkarinne panna uuteen uskoon. I once saw an image of a spectacular composition of shrubs. It stuck to my mind and now I had the opportunity to create my own interpretation of it. I realised how different colours and shapes can be as captivating as the abundance of flowers.

Aurinkoinen ja kuiva kasvupaikka asetti rajat lajivalinnoille. Lisäksi halusin pitäytyä keskikorkeissa lehtipensaissa. Niinpä valitsin vihreä-, kelta-, hopea- ja purppuralehtisiä lajeja ja lajikkeita ja erilaisia lehtimuotoja ja kasvutapoja. Aika näyttää, miten onnistuneeksi sommitelma muodostuu. The sunny and dry conditions set limits to the plants I chose. I wanted medium height deciduous shrubs with green, yellow, silver and purple leaves and different shapes. Only time will tell how I succeeded in creating an intriguing collage.

Räiskyvänpunainen purppurahappomarja. The vibrant Purple Japanese barberry.

 

Hopeaa hehkuva tyrni. Silver-leaved buckthorn.

 

Vaaleanpunakukkainen pensashanhikki. Lovely pink Shrubby cinquefoil.

Sydämeni heleällä punallaan hurmannut keltakoivuangervo. Yellow birchleaf spirea captured my heart with her blushed pink leaves.

Istutuksessa käyttämäni kasvit - The species and cultivars I chose for planting

Vihreät, green-leaved shrubs:
Berberis thunbergii, japaninhappomarja
Dasiphora fruticosa 'Lovely Pink', pensashanhikki
Dasiphora fruticosa 'Tilford Cream', pensashanhikki
Salix purpurea 'Nana', kääpiöpunapaju
Spiraea densiflora, rinneangervo
Purppuranväriset, purple-leaved:
Berberis thunbergii 'Atropurpurea', purppurahappomarja
Physocarpus opulifolius 'Little Devil', purppuraheisiangervo
Hopeiset, silver-leaved:
Hippophaë rhamnoides 'Terhi', tyrni
Salix lanata, villapaju
Keltaiset, yellow-leaved:
Spiraea betulifolia 'Tor Gold', keltakoivuangervo
Spiraea japonica 'Firelight', keltajapaninangervo

Uutta puutarhassa - What's New in the Garden

Tulihan se sadepäivä, että ehdin vihdoin kertoa, mitä uutta puutarhaan kuuluu. Koko kesä on mennyt esikoisen rippijuhlia valmistellessa, sillä puutarhassa työtä riittää. Nyt kun ne on onnellisesti vietetty täydellisen sään vallitessa, alkaa uusia ideoita pukata, kun ei millään malttaisi vain keskittyä vanhan hoitamiseen. I've been waiting for a rainy day to finally take time to report what's been going on in the garden this season. I've been busy with preparing for my first-born's confirmation party and now that it's over, I'm bursting with ideas for new designs.

Suurin muutos on ollut juhla-alueen pengerrys ja metsäpolun tekeminen. Tontin länsirajalla ollut metsänreuna on ollut villisti kasvavaa jättömaata, jonne on kärrätty maata muiden istutusten tieltä. Nyt alue tasoitettiin minikaivukoneella. Kun olin hahmotellut sille kiemurtelevan polun, aloin kärrätä multaa ja istutella suurelta osin omia pistokas- ja taivukastaimia polunvarren kasveiksi: alppiruusua, köynnöshortensiaa, rönsytiarellaa ja lehtosinilatvaa. Ostotaimina hankin hammasheiden, katsuran, kaksi kellovaiveroa, kääpiölehtokuusaman, kotkansiipiä ja tuoksumataraa. Penkin taakse siirsin toisaalla tontilla koivun juuressa kiinni kasvaneen euroopanpähkinäpensaan. Rajalla kasvaa vuosi sitten istuttamani lännenheisiangervoaidanne. Penkki, pengerrys ja portaat ovat kaikki kierrätyspuuta - omissa nurkissa lojuneita hirren- ja puunrungonpätkiä. Polun päällystin kuusenkuorikatteella.

The biggest transformation in the garden has been the terraced lawn for the party and the woodland path built by the woods shown below in the picture. Having levelled the ground with a minidigger - yes, I did take part in it - I sketched the winding path and started rolling in compost for the plants. I used some plants from my own garden, such as Rhododendron, climbing hydrangea and foam flower, but also bought some: a Katsura, Cercidiphyllum japonicum, Arrowwood viburnum, Viburnum dentatum, two Pieris floribunda shrubs, a dwarf honeysuckle Lonicera xylosteum, ostrich fern and sweet woodruff. I also replanted a hazel which was growing at the root of a birch tree. The wooden bench, the little wall and the steps are all recycled wood from our own yard.

Pyöröminttu oli alkanut elää omaa elämäänsä ilmeisesti maansiirtojen yhteydessä, joten jätin sen paikalleen. Polun reunustin ahkeraliisoilla, olinhan tehtaillut niitä kevään aikana enemmän kuin riittävästi. Apple mint had started to thrive at the site, having probably been discarded there, so I decided to curve the path around it. I lined the path with my own Busy Lizzies.

Nyt kauneimmillaan kukkii räiskyvänpunainen väriminttu. Takana siintää uusi taideteoksemme Mahdollisuus - hieman raollaan olevat pariovet, jotka löytyivät vanhaa romuvajaa purkaessamme. The burning red bergamot is now at its most beautiful. Seen in the background is our new work of art entitled Possibility. It's a slightly open pair of doors we found in the old shed we demolished.

Sain vihdoin myös kauan kaipaamani portin. Idea on brittiläiseltä puutarhasuunnittelijalta George Carterilta. Siinä on hyödynnetty romuvajasta löytyneet vanha heinähanko, lapio ja kuokka. I also got the garden gate I've been longing for for so long. The idea to use old garden tools in the structure is from the British garden designer George Carter.

Ihanaa, että olen saanut uuden lukijan, vaikka edellisestä päivityksestä onkin aikaa. Tervetuloa, Laura!

Ruukkupaju - Living willow pillar

Osallistuin viime viikolla Hiidenopiston ruukkupajukurssille, jota piti ihanan innostava Anne Raine Kettulasta. Tarjolla oli Annen tuomia pistokkaita koripajua Salix viminalis, siperianpajua Salix schwerinii ja vakkapajua Salix x mollissima. Kolme tuntia lensi kuin siivillä ja tuotos oli valmis. Taidan vierailla Annen tilalla hakemassa lisää pistokkaita, sillä työ oli todella hauskaa ja lopputuloskin varsin näyttävä.

Last week I took a course on living willow weaving. It was a fun-filled night with an inspiring artisan-entrepreneur instructor Ms. Anne Raine. She brought us rods from three species of willow from her own farm.

 

 Työ tehtiin 16 pajuparilla käyttäen belgialaista punontaa. Punonnassa on käytetty koripajua.  

The Belgian weave was made with 16 pairs of willow rods. I used Common osier.

 Työ aloitettiin laittamalla kahdeksan paria noin 60 asteen kulmaan nojaamaan vasemmalle. Loput kahdeksan paria asetettiin edellisten väliin nojaamaan oikealle. We started by sticking eight pairs in the pot in approximately 60 degrees angle leaning to the left. The remaining eight pairs were then stuck between these leaning to the right.

Sitten pareilla lähdettiin punomaan salmiakkikuviota. Liitoskohdat kiinnitettiin muovitetulla metallilangalla aluksi, ettei punos purkaudu. Then we started to weave a diamond shape. At the beginning the weave was  fixed with plastic covered garden wire.

Viimeiset liitoskohdat solmittiin pajunvitsalla.

Finally the last weaves were fixed with thin stems of willow.

Valmis, lähes 180 cm korkea ruukkupaju oli hieman haasteellista saada kuljetettua kotiin, mutta onnistuihan se. Nyt kun vielä pakkasyöt piinaavat, ruukkua ei voi jättää ulos, mutta kunhan säät sallivat, vien ruukun ulos puutarhaan. Kun pajut ovat juurtuneet ja lähteneet kasvuun, aion istuttaa työn maahan, jolloin sen talvehtiminenkin on varmempaa. The finished living willow structure was a way taller than me so it was quite a challenge to fit it in the car and carry home. Also, I couldn't leave the pot outside because the nights are still freezing, but I intend to place it in the garden as soon as the weather allows. To ensure its surviving the Finnish winters I am going to plant it in the ground later in the summer.

Tervetuloa, Terhi, uudeksi lukijaksi!

Taimikasvatusta - Growing my own

Kevät on kolme viikkoa myöhässä, mutta taimikasvatus etenee entisten vuosien malliin. Hullaannun aina, kun ryhdyn kylvö- ja koulimispuuhiin, ja taimet täyttävät koko pienen kerrostalohuoneiston. Vaikka taimikasvatuksesta asuinhuoneissa ollaan monta mieltä, minä olen sen vakaa kannattaja. Toki taimista tuppaa tulemaan honteloita piippoja, mutta omiaan arvostaa aina enemmän. Minulle tärkeintä ei ole saada heti valmista, vaan että taimet tuotetaan mahdollisimman puhtaasti ilman hormoneja. Totta kai säästökin on melkoinen, kun kesäkukkia tulee kolmattasataa.

Spring is three weeks late here in southern Finland but my seedlings are coming along in schedule. I always go a bit crazy when I start sowing and fill all the rooms with pots of compost and seeds. The reason why I like to grow my own is that I want to be sure of where the plant is coming from. Today growth regulators and plant hormones are widely used, and I'm not sure if it's good for long-term sustainability. Of course it also creates great savings because I'm a big spender on flowers.

 

Ahkeraliisa on ehdoton suosikkini varjon sulostuttajista. Kerään aina siemenet edellisen kesän kukista. Emotaimet olivat aikanaan Pirilän kukkatalon omaa tuotantoa vuodelta 2010. Taimia on tänä vuonna tulossa 165. Kesäkuussa kukat ovat vielä honteloita, mutta kun ne pääsevät kasvun vauhtiin, ne jaksavat kukkia pitkälle syksyyn.

Busy Lizzie is my absolute favourite for shady spots. I always collect the seeds from last year's flowers. This year I'm growing 165 Busy Lizzie seedlings. They are still rather fragile when I plant them outside in June, but they are worth all the work because they soon become strudy and blossom long until autumn. 

Tänä vuonna kokeilussa on uusi paprikalajike 'Barangio'. Aiemmin olen kasvattanut satoisaa 'New Acea' ja 'Swebanaa'. Paprikat kasvatan kasvihuoneessa ruukuissa kuten myös chilit, joista tänä vuonna on tulossa 'Early Jalapenoa' ja 'Habaneroa'. Kirsikkatomaateista pidän eniten 'Sungoldista', jonka hedelmät ovat kuin karamelleja.

This year I'm growing a new sweet pepper cultivar called 'Barangio'. I grow them in pots in the glass house as I do with chilli peppers 'Early Jalapeno' and 'Habanero', whereas cherry tomatoes and cucumbers I grow in growing bags. The cherry tomato 'Sungold' is a sweet delight worth mentioning.

Kun on pakko kasvattaa, on pakko kasvattaa keinoja kaihtamatta. Huoneistomme keittiön ikkuna antaa pohjoiseen, joten mieheni rakensi taimille kasvivalon, joka valaisee hyvin koko kasvipöydän. Ylhäällä lasihyllyllä on ahkeraliisoja - kuinkas muutenkaan - ja pöydällä heliotrooppia, laventelia, samettikukkien ja basilikojen juuri itäneitä sirkkataimia, koulittuja ja koulimattomia petuniantaimia ja ruohosipulia muutama tupas.

Where there's a will, there's a way. Our kitchen window is north-facing and there's not enough direct sunlight, so my husband built a plant light to cover the plant table below. Up on the glass shelf are Busy Lizzies and on the table heliotrope, lavender, French marigolds, basil, petunias and some chives.  

Etelään antavalle olohuoneen ikkunalle puolestaan on viritetty pitkä kolmiosainen hyllykkö. Ahkeraliisat vievät siitä jälleen leijonanosan, mutta kasvihuonekurkun taimet saavat parhaat paikat. Lajikkeena on 'Telegraph Improved'. Olen kokeillut myös 'Coronaa', mutta 'Telegraph Improved' muistuu mieleen kiinteämpänä ja maukkaampana. Kylvöt on nyt suurimmaksi osaksi tältä keväältä tehty. Avomaankurkkua ja ruusupapua tosin esikasvatan pari viikkoa ennen taimien istuttamista avomaalle. Koulimatta ovat vielä samettikukat, basilikat ja muutamat petuniat, kunhan saan haettua lisää multaa. Mihinhän ne vielä mahtuvat...

Our living room window is south-facing. I've mounted a long shelving unit by the window. The Busy Lizzie seedlings take most of it but the cucumber 'Telegraph Improved' gets the best place. By this time in April I've done almost all my sowings, but I still have to plant the French marigold, basil and the last petunia seedlings in their own pots as soon as I've fetched some more compost. And where, oh where will I fit them...  

Ja tervetuloa, Outi, uudeksi lukijaksi!